5.10.2013 Lima

 

Viimeista iltaa Limassa. Paivalla tehtiin vajaan 4h fillarilenkki Mirafloresin, Barancasin ja Chorrillon alueella. Illallinen on takana, edessa pakkaus ja ajan tappaminen ennen huomista lentoa Madridiin, jonne saavutaan maanantaina iltapaivalla. Hesaan paluu on tiistaina.

 

30.9.2013 Arequipa

Aika vauhdikkaasti tilanteet ja aikataulut muuttu(i)vat; hilpaistiin jo torstaina Punosta Arequipaan koko paivan bussiajelulla. Puno itsessaan vaikutti tylsalta kaupungilta, vaikka ehdimmekin viime keskiviikkona kavaista kahdella kelluvalla Uros -saarella (UNESCOn maailmanperintakohde). Meno sinne oli helppoa; sen kuin hankkiutui satamaan, niin siella huudeltiin lahtijoita kasaan ja kun botski oli tarpeeksi taynna, lahdettiin. Reissu kaikkineen kesti nelisen tuntia. Palatessa syotiin majapaikan ja sataman valisessa paikalliskuppilassa lounasmenu alkuruoka+paaruoka+juoma n. S3,50 eli alle 90 senttia per nuppi. Tuollaisen tuhlailun jalkeen piti kavella majapaikkaan, ettei mentaisi konkurssiin.

Iltapaivaksi ostimme retken Sillustanille tutustumaan Colla-aikakauden (inkoja edeltavaa aikaa) tornihautoihin eli Chullpiin. Mukavasti otti hengen paalle kiipeilla yli 3900m korkeudessa, mutta kannatti kayda. Kokeilin myos juosta lievaan alamakeen jonkun 150m – meni puolisen minuuttia ennen kuin alkoi palautua ja saada keuhkoihin taas ilmaa.

Toisena aamuna Punossa oli tarkoitus lahtea Amantanin ja Taquilen saarille, mutta vedettiin suunnitelmat lennosta uusiksi ja mentiin bussiasemalle ja napattiin 1. bussi Arequipaan. Arequipasta loysimme 2. yrittamalla ohan ok:lta vaikuttavan hostellin keskeiselta paikalta, mutta viemarinhajun takia vaihdoimme sen seuraavana aamuna reissun tahan menessa parhaimpaan ja kalleimpaan majapaikkaan. Sitten  ostimme kahden paivan retken maailman toiseksi syvimpaan kanjoniin eli Colcalle. Andien kondorikotkat ja osa 14000 hehtaarin terassiviljelmista vuoren rinteilla (jopayli 2000 v vanhoja) tuli nahtya. Suurimmat kondorikotkat ovat istuessa jopa 1,20m korkeita, mutta kun eivat tulleet silmatysten juttelemaan, niin tama jai todistamatta. Yo vietettiin viihtyisassa Colca Trek Lodgessa, jossa oli valtavat ikkunat vuorille pain ja ruoka-/oleskelutilassa iso takka, joka lammitti mukavasti. Reissulla tehtiin nelja lyhytta patikointia ja kaytiin 4910 metrin korkeudessa kuvaamassa ymparoivia vuoria. Siella kokeilin juoksua ylamakeen, kun oli kerrankin elamassa tilaisuus. Meni paljon paremmin kuin aikaisempi kokeilu alamakeen. Nyt on todistettu, etta ilmanvastuksen pienentyessa vauhti sen kuin lisaantyy…

Seuraavat paivat ollaan (kai) Arequipassa. Otettiin kolmeksi yoksi edullinen majapaikka kelvollisella aamupalalla aivan vanhan keskustan reunalta. Pariksi viimeiseksi yoksi katsastetaan viela yksi paremman tasoinen hotelli tasta lahelta, josko saataisiin hiukan hemmoteltua itseamme ennen paluuta Limaan, minne lento on perjantaina.

 

23.9.2013 Cuzco

Viimeista iltaa Cuzcossa. Hieno koloanialistinen kaupunkihan tama on ja inkojen rakentamia muureja, talojen perustuksia ja katuja on jossain maarin jaljella, vaikka suurin osa onkin espanjalaista perua. Qorikanchassa ja Inka-museossa kaytiin, joista jalkimmainen oli pettymys, kun englanninkielisia selostuksia oli varsin saasteliaasti.

Vanha kaupunki ja moni ruoka-, kahvi- ja mehupaikka tuli kokeiltua. Eilen loytyi tosi edullinen lounaspaikka, jolla ei ollut nimea. Tapojemme vastaisesti mentiin sinne tanaan uudelleen, vaikka normaalisti emme koskaa kay samassa paikassa kuin kerran. Samoin tana aamuna loytyi hiukka sivummalta suorastaan halpa tuoreista hedelmista mehut tekeva kahvila – nimea sillekaan ei nakynyt missaan; naiden kokemusten perusteella voin lampinasti suositella mita tahansa anonyymia vatsantayttopaikkaa hiukka sivummalla Cuzcon turistialueista.

Tanaan tuli sellainenkin ihme koettua, etta rahanvaihtopaikoissakin voi tinkia ja saada rahnaa haluamaansa kurssiin. Olisipa tamankin tiennyt heti reissun alussa…

Huomenna matka jatkuu Punoon/Lake Titicacalle sunnuntaihin saakka. Tarkoitus olisi kayda 2-3 kelluvalla saarella niita ihmettelemassa. Plus pari pakollista muuta nahtavyytta riippuen kulkuyhteyksista. Eli nailla nakymin seuraava paivitys joko Punosta ylihuomenna tai noin viikon kuluttua jostain muualta.

 

19.9.2013 Pisac

 

 

Noniin, Machu Picchu tuli nahtya ja koettua. Upea paikka ja paljon isompi kuin oletinkaan, varsinkin kun hyokkasimme heti aamutuimaan aurinkoportille,minne talsittiin vajaa tunti kuvienottotaukoineen. Samasta portista Inka Trailin patikoijat tulevat alueelle aikaisin aamulla. Parhaiten jai mieleen uljas maisema vuorien ymparoimana ja kiviliitosten mittatarkkuus, kestavyys ja suuruus. Heti alueen ulkopuolella seka laheisessa Aquas Calientes kylassa on taysi turistihelvettti ja Suomen verottajaakin pahemmat katteet kaikelle.

Tanaan tultiin yhdeksi paivaksi/yoksi Pisaciin ajatuksena ottaa rauhallisesti keskella ei mitaan ennen kuin mennaan Cuzcoon, missa turisteja on joka suunnalla. Siella viivyttaneen 3-4 paivaa.

 

 

15.9 Ollantaytambo

Taas on pari paivaa vierahtanyt. Abancayssa syotiin jotain sopimatonta, joten perjantai meni huilatessa ja paikkakuntaan tutustuminen jai muutamaan sampylakauppaan. Eilen sitten napattiin paikallisbussi Cuzcoon. Matka vuoristossa kesti n. 5,5h, kusi haisi ja vessa oli sellainen, josta jai kerrottavaa pitkaksi aikaa. Mutta kyyti oli paljon rauhallisempaa ja tasaisempaa kuin aiemmalla luxusbussilla. Lieko kaluston kunto pitanyt kaasujalan kurissa, kun taas nuo uusilla leluilla ajelevat kuskit kai luulevat olevansa Ferrarin ratissa?

Cuzcossa yovyttiin jonkinlaisessa entisessa nunnaluostarissa. Hiljainen paikka, josta aamulla nousimme syvajaadytettyina huoneen lampotilan ollessa 17C.  Illalla ostimme  junaliput Ollantaytambosta Aquas Calientesiin (=Machu Picchu Village) ja syomassa reissun parhaan aterian tahan mennessa. Aamulla jatkoimme minibussilla tanne “Ollantaan” ja pienen haeskelun jalkeen loysimme majapaikan pariksi yoksi. Ja internetbaarin, jossa on oikeasti nopea yhteys.

Huomenna yritetaan patikoida ja/tai ratsastaa lahiseuduilla ja ylihuomenna junaillaan Aquas Calientesiin pariksi yoksi tarkoituksena viettaa paiva siina valissa Machu Picchussa. Loppuviikosta palataan Cuzcoon joko suoraan tai mutkan kautta, fiilisten mukaan.

 

12.9. ABANCAY

Viihdyttava ja nautinnollinen bussimatka Nazcasta Andien yli onnellisesti ohi. Aikataulun mukaan yoajon piti kestaa 8h45min, mutta kun linja-autossa on tunnelmaa, niin mitapa sita kiireella pilaamaan: tultiin sitten 13h50min rytistelyn jalkeen pirteina perille Abancayhin ennen puoltapaivaa Korkeimmillaan kaytiin 4375 metrissa ja sen kylla tynsi jo paanupissa. Sama hidas meno jatkuu tassa internetkahvilassa, kone on nin hidas, ettei innosta hirveasti tarinoimaan (ihan kuin ma nyt muutenkaan tarinoisin kauheasti).

Huomenna tutustutaan paikkaan tarkemmin ja akklimatisoidutaan ennen kuin lahdetaan korkeammalle.

10.9.2013 NAZCA

Huh helletta, 33C. Sunnuntaina tuli tutustuttua Liman keskustan nahtavyyksiin, mm. Iglesias Santo Domingon kirkkoon, Monasterio San Franciscoon, Plaza de Armasiin jne. Sattui aurinkoinen ja lammin paivakin kohdalle.

Eilinen meni bussissa (n. 8h) sisalampotilan vaihdellessa 26-34 asteen valilla. Onneksi oli hanskat, kauluri ja toiset sukat repussa, kun tuli varauduttua kylmempaan kyytiin. Majapaikka loytyi lahelta bussiasemaa niinkuin pitikin. Illalla kaytiin syomassa takalaisittain kalliissa paikassa, jossa pihvit olivat kuin kenganpohjia. Toivottavasti jai taman reissun pohjanoteeraukseksi.

Tanaan otetiin paikallisbussi ja kaytiin Palpan ja Nazcan maailmankuuluja viivoja ihmettelemassa jalkimmaisten ollessa maailmanperintakohde. Illalla olisi tarkoitus menna katselemaan tahtia ja huomisiltana matka jatkuu yobussilla Abancayhun.

 

 

7.9.2013 Takaisin sivistyksen parissa Limassa

Viikko Amazonin viidakoissa takana. Viime viikon sunnuntaina lennettiin Iquitokseen ja siita suoraan jokilautalle, jolla mentiin n. 300 km lanteen ohi Nautan kaupungin. Moottoriveneilla koluttiin sivujokia, joilla nahtiin jos jonkinlaisia varikkaita lintuja. Kaimaaneja nahtiin ja yksi pieni pyydystettiin ja paastettiin taas vapaaaksi. Piranjoitakin kalastettiin: soivat koko ajan, mutta vain kuusi sain veneeseen asti, kun kalastusvalineet eivat olleet mitaan Rapaloita. Paa-asia, etta maistuivat mainioilta. Myrkkysammakoita, lepakoita, otokoita ja muutama laiskiainenkin nahtiin. Uimassa kaytiin vaaleanpunaisten delfiinien kanssa, mutta ne eivat uskaltaneet tulla juuri sataa metria lahemmas. Yritin uida kiinni, mutta jai pienesta kiinni…pitanee treenata uintitekniikkaa hiukka lisaa.

Oppaamme olivat pari viikkoa sitten pyydystaneet 6-metrisen anakondan ja kavimme samoilla seuduilla komppaamassa risukossa, josko loytyysi uudelleen, mutta vedimme vesiperan. Sama juttu jo aikaisemmin, kun etsimme niita veneella. Mutta nahtiin kuitenkin esihistoriallinen lintulaji, jonka nimea en nyt muista. Kuviakin on.

Sapuskat olivat erinomaisia koko reissun ajan ja ruokaa oli niin, etta taas menee muutama viikko niiden sulattamisessa. Maanantaina jatketaan matkaa Nazcaan, jossa ollaan pari yota. Tassa tama talla kertaa.

 

pe 30.8.2013

1. iltapaiva kylmassa Limassa paattymassa. Nukuttiin aamupalan jalkeen viela pari tuntia, kuten uusista nahtavyyksista kiinnostuneiden turistien kuuluukin. Eilen meni 18h ovelta ovelle Madridista, joten tama paiva menee akkujen latailussa. Huana Pucllanan rauniot tuli kierrettya oppaan kera ja ravintola loydettya illaksi.